Rottne – First in Forest

Tekniikan edelläkävijä

Rottne on tunnettu edelläkävijänä monissa teknisissä ratkaisuissa. Esimerkisi vaimennettu ohjaamo, kaksinopeuksista puunsyöttö ja heilurivarret ovat Rottnen kehittämiä. Kaikki tuotekehitys koneisiin tehdään Rottnen-kylässä Etelä-Ruotsissa.

Huolto-ystävällisyys

Rottne-metsäkoneiden suunnittelussa ja valmistuksessä eräs tärkeimmistä kriteereistä on huoltoystävällisyys. Tämä tarkoittaa helppoa luoksepäästävyyttä koneen komponentteihin, joka nopeuttaa huoltotyötä ja siten tuottamattomia seisokkiaikoja.

70 vuoden kokemus

Rottne on valmistanut metsäkoneita ja varusteita vuodesta 1955 – Siis 70 vuotta!

Rottne-metsäkoneet ovat tunnettuja viimeistellystä laadusta, huoltoystävällisyydestä, sekä korkeatasoisesta kuljettajaergonomiasta.
Ota yhteyttä ja tule tutustumaan Rottne-metsäkoneisiin!

Rottne harvesterit

Rottne Kuormatraktorit

Ota yhteyttä myyjiimme!


HENRIK FRIDLUND

KONEMYYNTI

040 153 9477

henrik@suomentyokone.fi

JAri Lahti

KONEMYYNTI

050 544 1378

jari@suomentyokone.fi

timo yli-hakola

KONEMYYNTI ja varaosat

0400 877 600

timo@suomentyokone.fi

vesa hanni

KONEMYYNTI ja varaosat

041 311 2180

vesa@suomentyokone.fi

Veijo Järvi

Huolto ja
tekninen tuki

0400 291 276

veijo@suomentyokone.fi

Rottnen historia

Kaikki alkoi siitä, kun Börje Karlsson, Börje Mekaniska Verkstadin (nyk. Rottne Industri AB) perustaja, auttoi isäänsä puunkorjuussa Löpanäsin metsissä Ruotsissa, lähellä Rottnea. Traktori oli ostettu jo aiemmin, eikä hevosia enää tarvittu metsätöissä. Pyörittäessään raskaita puita traktorin lavalle, sai Börje idean: Miksi traktori vain odottaa toimettomana, kun me teemme kaiken raskaan työn? Tuosta oivalluksesta alkoi ensimmäisen Rottnen kuormaajan suunnittelu. Lopputulos oli rakenteeltaan yksinkertainen, auran osista koostuva vinssi tukkipihteineen. Tämä Löpanäsin metsien ensimmäinen kuormaaja toimi olosuhteisiin nähden niin hienosti, ettei mennyt kauaakaan, kun halukas ostaja saapui paikalle. Börjellä oli halukkuutta kehittää keksintöään pidemmälle, eikä aikaakaan, kun kaupat ensimmäisestä kuormaajasta syntyivät. Yksi ehto kaupassa kuitenkin oli – isän oli saatava uusi, entistä parempi kuormaaja edellisen tilalle omiin metsätöihinsä. Sana keksinnöstä kiiri nopeasti, ja pian halukkaita ostajia riitti oven takana jonoksi saakka.

Kysynnän kasvaessa uusi työpaja hankittiin koneiden rakentamiseen. Vienti alkoi vetää ja ensimmäiset koneet toimitettiin Tanskaan ja Norjaan. Yrityksen ensimmäisen vuosikymmenen eksoottisempiin vientikohteisiin kuuluivat muun muassa sellaiset maat, kuten Tansania ja Chile. Tansaniaan toimitettu työkone myytiin YK:n työntekijöiden suositusten perusteella, mutta myynti Chileen tehtiin suoraan tehtaalta ostajan kanssa. Tieto siitä, miten sana Rottnen työkoneista oli kiirinyt Etelä-Amerikkaan, on säilynyt salaisuutena tähän päivään saakka. Kuusikymmentäluvun puoliväliin mennessä oli moni muukin yhtiö alkanut rakentaa kilpailevia vaijerikuormaajia, mutta Chileläisille kelpasi vain Rottnen laatu.

ROTTNE INDUSTRI esitteli ensimmäisen ajokoneensa, Blondinin, vuonna 1968. Yhdessä vaijerikuormaajien kanssa, Blondinista tuli yhtiön kehityksen merkittävin tuote. Blondin oli yhtiön ensimmäinen kaikki toiminnot omaava ajokone, jonka saavuttamasta kaupallisesta menestyksestä ei kukaan uskaltanut edes haaveilla. Tarinaa Blondinin legendaarisesta ajokoneesta parhaiten kuvaamaan sopisi otsikko: “Kun kaunokainen saapui kaupunkiin”. Pitkän kehitystyön ja useiden prototyyppien testauksen jälkeen, laite oli valmis esiteltäväksi maailmalle ROTTNE INDUSTRIn ensimmäisenä ajokoneena Elmian metsäkone-messuilla, Jönköpingissä. Esittelytilaisuus oli menestys, jonka jälkeen Blondin kysyntä lähti räjähdysmäiseen kasvuun. Kone erosi kilpailijoistaan ratkaisevasti monipuolisena, ketteränä koneena, jonka kantavuus ja ajo-ominaisuudet olivat alansa huippua. Ajan kuluessa, se todisti myös kestävyytensä työkoneena, joka teki siitä hyvin mieleisen niin kuskeille kuin omistajilleenkin. Konetta oli helppo käsitellä ja huoltaa, eikä se jättänyt kuljettajaa metsään huoltoa odottamaan. Niille, jotka tahtoivat ajokoneestaan rahoilleen parasta vastinetta, Blondin oli erinomainen valinta.

Ollessaan Ruotsin tuntureilla lomailemassa 1976, Börje Karlsson sai idean yhtiön ensimmäisestä laitteesta, joka toimisi yhden miehen operoimana. Epäselväksi on jäänyt, käyttikö Börje lainkaan aikaa lomallaan hiihtoon tai lasketteluun, mutta raikas tunturi-ilma antoi hänelle tarvittavan sysäyksen prosessori-harvesteriin kehittämisessä. Pitkän suunnittelun lopputuloksena valmistui prototyyppi prosessori-harvesteri 770:sta, jonka toimitukset asiakkaille alkoivat vuonna 1977.
Vihdoin ROTTNE INDUSTRIlla oli tarjota asiakkailleen kaiken kattava työkoneiden valikoima. Yhtiö oli valmistanut ajokoneita kuusikymmentäluvulta saakka, ja nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, oli vihdoin aika alkaa myydä myös prosessori-harvestereita. Työkoneita, jotka toimivat edeltäjinä nykypäivän harvestereille.

Vuonna 1985 maailman suurin metsäalan tapahtuma Elmia Wood pidettiin ensimmäistä kertaa, mutta kuitenkaan Rottne Industri ei ollut mukana. Muutama kuukausi myöhemmin syy selvisi Rottnen tehdessä siihenasti suurimman julkistuksensa Växjön metsissä. Klassinen, uskollisesti palvellut ja paljon myynyt Rottne Blondin malli pääsi eläkkeelle kun uusi Rapid mallisto julkistettiin. Harvoin tai lähes koskaan mikään julkistus metsäkonealalla on aiheuttanut niin suurta kiinnostusta, kuin Rapidin julkistus. Metsäalan ihmiset, Ruotsissa ja ulkomailla ymmärsivät jotain suurta tapahtuvan Rottnen jättäessä Elmia messut väliin.  Rapid perustui komponentteihin, toisin kuin traktorialustalle rakennettu Blondin.

Vuosituhannen lopulla teknikot ja suunnittelijat alkoivat työstää täysin uutta harvesterivalikoimaa. Tämä investointi oli epäilemättä Rottne Industrin suurin yksittäinen investointi yksittäiseen konemallistoon.

H-sarjassa Rottne näytti, ettei halua olla vain yksi konekentän pelureista, vaan olla suunnannäyttäjä huipputekniikalla. H-sarjan erinomainen myynti osoitti, että tehtaalla oltiin luettu markkinoita oikein. Kysyntä uudelle sarjalle oli ilmeistä. Tavoitteet asetettiin korkealle – H-sarjan harvesterien haluttiin olevan markkinoiden paras metsäkone, jossa kuljettajaergonomia tärkein asia. Ohjaamossa kaiken täytyi olla parasta. Koneiden tuli tarjota erinomainen kokonaistaloudellisuus yrittäjälle. Tavoitteeksi asetettiin, että kone ei ainoastaan kykenä kaatamaan suuria määriä puita, vaan myös olemaan helppo ja edullinen huoltaa. Toisinsanoen, H-sarja tuli olla kone josta kuljettaja sekä omistaja saisivat parhaan hyödyn. H-sarjan harvestereiden rinnalla Rottne päivitti vanhentuneen Rapid sarjan nykyaikaiseen Solid-valikoimaan. Näin Rottnella oli laaja valikoima tarjota huipputuotteita yrittäjille.

Ollessaan Ruotsin tuntureilla lomailemassa 1976, Börje Karlsson sai idean yhtiön ensimmäisestä laitteesta, joka toimisi yhden miehen operoimana. Epäselväksi on jäänyt, käyttikö Börje lainkaan aikaa lomallaan hiihtoon tai lasketteluun, mutta raikas tunturi-ilma antoi hänelle tarvittavan sysäyksen prosessori-harvesteriin kehittämisessä. Pitkän suunnittelun lopputuloksena valmistui prototyyppi prosessori-harvesteri 770:sta, jonka toimitukset asiakkaille alkoivat vuonna 1977.

Vihdoin ROTTNE INDUSTRIlla oli tarjota asiakkailleen kaiken kattava työkoneiden valikoima. Yhtiö oli valmistanut ajokoneita kuusikymmentäluvulta saakka, ja nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, oli vihdoin aika alkaa myydä myös prosessori-harvestereita. Työkoneita, jotka toimivat edeltäjinä nykypäivän harvestereille.

Rottne Industrin laajentumistaan ja koneiden levittämistä ympäri maailmaa. Harvesterivalikoimaa kehitettiin jatkuvasti, ja uutuutena tuotiin H20B harvesteri, joka oli turvallinen, vakaa ja äärimmäisen tuottava. Näinä vuosina kuljettajaergonomiaa vietiin vauhdilla eteenpäin, suurimpana innovaationa Comfort Line ohjaamovaimennus.
Tänä päivänä Rottne Industri on täysin Ruotsalainen, tarkemmin ottaen Smålandista oleva yritys jonka koko tuotanto on Ruotsissa.  Kaikenkaikkiaan työntekijöitä on 235 henkeä, jotka työskentelevät Rottnen, Lenhovdan ja Stenselen pitäjissä. Rottne valmistaa eräitä maailman parhaimmista metsäkoneista, joita viedään Ruotsin ohella kaikkiin tärkeimpiin metsäteollisuusmaihin: Noin 50% tuotannosta menee vientiin, päämarkkinoina Eurooppa, Venäjä ja Pohjois-Amerikka.